17.8.2017

Herätyskokous turkulaisittain

17.8.2017

Kuva: Otto-Ville Väätäinen


Kulttuurin kulutukseni on laahannut miinuksen puolella jo pitkän aikaa. Olen huolestuneena joutunut toteamaan, etten tiedä tuon taivaallista oman kaupunkini tämänhetkisestä kulttuuritarjonnasta, saatika siitä mitä pääkaupungin isoissa tiloissa pyörii. Ateneum! Kiasma! Ei puhuta siitä. Ahdistaa jo pelkkä omakin tontti.

Sitten tapahtui seuraavaa: osallistuin Tampereen Teatterikesään. Ensimmäistä kertaa ikinä. (Jos tämänvuotiset museokilometrini näyttävät nollaa, on teatteritaiteen kulutukseni ollut pakkasen puolella jo monta vuotta.)

Kävimme naapuri-Nuorgamin kanssa katsomassa Turun kaupunginteatterin Tom of Finlandin.

Se oli upea. Löi pöydältä kaikki aiemmin näkemäni musikaalit Lontoon Dominioneja myöden.

Mitä sitten kertoisin? Kahden tunnin ilotulitusta on niin vaikea pukea sanoiksi. Juonen kertaaminen on turhaa, tarinan toivottavasti jo tunnette. Ehkä kerron muutaman sanan tunnelmasta - tässä tapauksessa siitä pystyy päättelemään kaiken tarvittavan.

Tunnelma oli alusta alkaen kattoon asti latautunut, näyttelijät hohkasivat energiaa. Ihmiset nauroivat vapautuneesti, aploodeerasivat villisti, NOUSIVAT HERRAN TÄHDEN SEISOMAAN. Minäkin, vannoutunut säälistätaputtaja huomasin heittäytyväni aitoon hurmokseen; nauroin, kiljuin ja taputin taputtamasta päästyäni. Niin, että illan päätteeksi kämmeneni olivat ravunpunaiset. (Kun tamperelainen nousee seisomaan turkulaiselle taputtaakseen, on tehty jotain perinpohjaisesti oikein.)

Iltaa ei voinut pilata edes se että onnistuin lyömään edessä istunutta naista laukullani päähän. Anteeksi vielä siitä. Olin sekavassa tilassa - olinhan juuri kokenut hengellisen heräämisen.

Musikaali on osa Suomi 100 -settiä, ja esityskausi Turussa on jo päättynyt. Mikä harmi! Jos (ja toivottavasti kun) musikaali palaa lavoille, menkää. Kautta nahkahousujeni lupaan, että tulette nauttimaan.




Laura




2 kommenttia :

  1. Ihana lukea tämä! Nähtyäni sen kahdesti alkuvuonna Turussa en voisi olla enempää samaa mieltä! Olisi kevyesti kestänyt vielä lisää katsomiskertoja. Siinä oli niin kaikki osa-alueet kohdallaan, ettei ole tosikaan. Lavastus, ohjaus, musiikki, näyttelijäsuoritukset - kaikki! Iloitsin kuultuani sen jatkosta Tampereen teatterikesässä - on hienoa olla ylpeästi turkulainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä pläjäys kestää kyllä katsomiskertoja. Huh. Aivan mieletön kokemus, isot pisteet Turulle! Terveisin, Turku-fani

      Poista