23.1.2017

Hetkiä: krapula

 23.1.2017



No niin, siirrytäänpä kiitospuheista konkretian puolelle.

Mitäkö kuuluu?

(Äiti ja isä, seuraavassa kappaleessa aion kertoa siitä kun join liian monta gin tonicia ja mitä sitten tapahtui. Teitä on varoitettu.)

Krapulaa. Rehellisesti sanottuna sitä. Kyllä, niin sitä lähemmäs kolmekymppisenä löytää itsensä itkemästä sikiöasennosta sunnuntaina, kun on edellisyönäaamuna raahautunut kotiin kello 7.30. Oliko hauskaa? Ehdottomasti. Kannattiko? Uskoisin niin. Onnea on puoliso, joka silittää selkää eikä kysele tyhmiä silloin, kun sitä vähiten osaa jaksaa pystyy pyytämään. Niin ja tilaa pizzaa. (Tosin vierailu vatsalaukussani jäi harmillisen lyhyeksi.)

Kymmenestä kolmeen pelkäsin kuolevani. Kolmesta kymmeneen pelkäsin etten kuolekaan.

Että sellainenkin minä olen. Joskus.








Laura








10 kommenttia :

  1. Toivottavasti jo helpottaa :)

    VastaaPoista
  2. Oih..! Tiedikkö, että säännöllinen kalanmaksaöljyn syöminen vähentää myös krapula-oireita! Samaten ennen juhlia syöty kaurapuuro!

    Tsemppiä oloon ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisinpa tiennyt nämä aiemmin - olisin meinaan tehnyt MITÄ TAHANSA oloni helpottamiseksi. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ja niin edespäin...

      Poista
  3. No määhän sanoin: käyn täällä siksi, että täällä on elämä.
    MM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhah, no se on kyllä totta! Onneksi olet täällä MM.

      Poista
  4. Hihi, itse olin aika tasan samoissa tunnelmissa aika samaan aikaan. Toivuin vasta nyt, tai en oikeastaan, sillä heräsin jo 6.15. Eli ilmeisesti olen edelleen jonkinlaisessa krapulassa. Toivottavasti sulla on jo parempi vointi!

    VastaaPoista
  5. Oijoi. Tiedän noin kolmesta kymmeneen -päivät. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä varmemmin juhlimista seuraa sellainen päivä. Eikä siis sillä, että tässä iässä osaisi omat rajansa. Ehei... se on vaan se toipunen joka vaikeutuu, kröh..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah! Nimenomaan. Kyllähän ne rajat on jo opittu...köh.

      Poista