2.10.2016

Muistiinpanoja matkalta: ihmiset

2.10.2016
 





Tiedän käyttäväni sanaa liiaksi, mutta sanon sen silti: kreikkalaiset ovat ihania. I-ha-ni-a.
Muita kuvaavia sanoja voisivat olla sydämellinen, lämmin, aito ja...no, mikä tahansa tavoiteltavan arvoinen adjektiivi.

Maa on ollut alennustilassa pitkän aikaa, mutta silti ihmiset toivottelevat toisilleen hyvää alkanutta kuuta (Kalo mina!), kuhertelevat kallioilla ja istuvat merenrantaan ihmettelemään aaltojen keskellä uivia kaloja. 

Elämän on jatkuttava. Kaikesta huolimatta. Tai juuri siksi.

Ihmiset pitävät toisistaan huolen. Olen matkustanut paljon, enkä ole missään kokenut oloani niin turvalliseksi kuin Kreikassa. Ihmiset kysyvät mistä tulette, mihin menette, missä yövytte, oletteko käyneet jo siellä ja eikö olekin kaunista. Lentokenttäbussissa vanha mies alkaa jutella, kertoo olevansa matkalla samaan kaupunkiin. Kertoo elämästään greippien ja appelsiinien kanssa, vuosikymmenten takaisesta rupeamastaan Alaskan kaivoksilla, töistä jotka veivät kauas ja kauemmas, ja lopulta kaipuusta joka palautti takaisin kotikylään kukkuloiden keskelle. Perillä mies saattaa meidät oikeaan lipputoimistoon ja seuraavaan bussiin, pyytää lainaksi kynän ja kirjoittaa pienelle lapulle nimensä ja numeronsa. Mikäli tarvitsette jotain, mitä tahansa. Lopulta toivottaa hyvää jatkoa ja poistuu passi povitaskussaan tomuiselle tielle.






Laura






Ei kommentteja :

Lähetä kommentti